59º52,0' P
23º16,4' I

Saari-isäntä Juha Kukkola,  puh 0400-157856

Mellankobben on seuran retkisatamaksi vuokraama saari Lappohjan lähellä. Satamassa on laitureita ja poijuja muutamalle veneelle sekä muita rantautumispaikkoja. Saaressa on sauna, nuotiopaikat ja puusee.

Saarta ovat oikeutetut käyttämään ainoastaan Hyvinkään Pursiseuran jäsenet ja heidän venekuntansa. Saunan käytöstä peritään kertakohtainen 15 €:n käyttömaksu, jolla saa käyttöönsä oman saunan avaimen. 

Toivomme kaikkien tutustuvan saaren sääntöihin Järjestyssäännöt Mellan ja noudattavan niitä.

Satamaan liittyvissä asioissa auttavat Mellankobbenin isännistö tai erityistapauksissa myös saaren omistaja. Kts. yhteystiedot.

Ohjeita

Saaren sijainti on merkitty oheiseen karttaotteeseen (merikarttasarjan sivu 727). Saman sivun suurennoksesta on löydettävissä myös Mellankobbenin nimi. Turvallisimmat reitit saareen on merkattu nuolilla pienempään karttaan.

Mellankobbenilla vierailevien on syytä varoa saaren läheisyydessä olevia vaarallisia kareja. Osa kareista on merkitty karttoihin, ja pahimmat pyritään merkitsemään myös luontoon.

 

 

.  

60°20.117’ N
25°40.713’ E

Hyvinkään Pursiseuran kotisatama sijaitsee Porvoon saaristossa suojaisen lahden päässä Kråkön saarella. Kråkön kotisatamassa on talkootyöllä rakennettu kaksikymmentäpaikkainen laituri, grillikota, pöytäryhmä, pieni varasto, ulkohuussi ja lainattavissa oleva soutuvene. Autolla pääsee aivan rantaan, mikäli on lunastanut itselleen portin avaimen. Ylempänä, ennen porttia on toinen parkkipaikka. Satamassa veneet kiinnitetään paaluihin ja veneet ovat turvassa tuulilta. Laituriin mahtuu erikokokoisia veneitä pienistä avoveneistä keskikokoisiin purjeveneisiin. Satamaan saavutaan meritse merikortissa näkyvää väylää pitkin. Porvoon keskusta on maateitse n. 11 km päässä ja meritse Porvoon keskustan satamaan on n. 11 mpk.

Satamaa pidetään yllä talkoovoimin ja talkoot pyritään järjestämään kaksi kertaa vuodessa. Jokainen huolehtii alueen siisteydestä ja vie roskat mennessään.

Lisätiedot sekä vapaiden venepaikkojen tiedustelu:
Satamaisäntä Rainer Lindfors, p. 0400 774 687, Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Laituripaikka 2024

140 € / Hypin jäsen
200 € / ei jäsen
Avainmaksu 15 € / avain.

Kråkö venepaikka 23 1

Tervetuloa Kråköön!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ajo-ohje

Kråkön kotisatama sijaitsee Jaalatien päässä, jonne käännytään Kråköntieltä tiiilisen muuntajan kohdalta. Aja Jaalatie loppuun, jolloin saavut Hyvinkään Pursiseuran merkein varustetulle alueelle. Pysäköi autosi siten, ettei se häiritse muiden liikkumista. Kannattaa huomioida, että voimakkailla etelätuulilla vesi saattaa nousta parkkipaikalle saakka.

 

Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen (UUVI)  omistama virkistysalue. Hyvinkään Pursiseura ei enää vastaa alueen ylläpidosta ja toiminnoista.

Koordinaatit: Lat. 59°57'  Long. 23°55'

Uuvin sivuilta pääset tutustumaan alueeseen.

 

 

_______________________________________________________________________________________________________________________

Gölisnäsin, Hyvinkään ja Hyvinkään pursiseuran pitkä yhteinen historia:

TAPAUS GÖLISNÄS

Vuosi 1982 oli Hyvinkään Pursiseuran perustamisvuosi. Perustavassa kokouksessa 2.4.1982 kirjattiin mm. ensimmäiseksi päätavoitteeksi oman venesataman hankinta.

Ensimmäisen kerran seuran hallitus kävi Hyvinkään kaupunginhallituksen pakeilla satamahankkeen vauhdittamisen merkeissä 19.4.–82. Kaupunki oli aikaisemmin ollut kaupoissa Pernajan kunnassa sijaitsevasta merenrantapaikasta vuonna 1980. Verkkaisen asian käsittelyn seurauksena joku nopeampi ehti ennen. Seuraava kaupan kohde oli Orslandetin saarella oleva Bjursin alue. Vantaan kaupunki korjasi tämän potin.

Joulukuussa 1982 luovutettiin pursiseuran toimesta kolmentoista Hyvinkääläisseuran allekirjoittama kirjelmä merenrantapaikkahankkeen edistämiseksi. Kirjelmää oli vastaanottamassa kaupunginhallituksen sekä kaikkien valtuustoryhmien edustajat. Kaikki poliittiset ryhmät ilmoittivat olevansa vilpittömästi merenranta-alueen hankinnan kannalla. Seuran kevätkokouksessa 1983 läsnäollut silloinen kaupunginjohtaja Osmo Anttila kertoi mahdollisen merenrantapaikan löytyvän jo kesäksi 1984. Niin myös tapahtui. Toukokuussa –83 kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää valtuustolle 2 000 000 mk:n määrärahan myöntämistä kyseisen paikan hankintaa varten. Esisopimus ennen tätä valtuuston kokousta oli jo tehty 11,5 hehtaarin Gölisnäsin tilan ostosta Orslandetin saarelta.

Valtuusto myönsi rahat ja kaupat syntyivät. Valitusprosessi käynnistyi välittömästi. Silloinen verosihteeri Ilmi Kukkonen valitti kaupasta lääninoikeuteen, perustelunaan paikan käyttöä vain pienelle harrastajaryhmälle. Lääninoikeus hylkäsi valituksen käsittelyssään. Valituksesta johtuen lopullinen omistusoikeus Hyvinkään kaupungille siirtyi toukokuussa 1984.

Kaupunginhallitus nimesi virkamiestyöryhmän aluetta kehittämään. Ryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Jorma Eerikäinen, Seppo Nieminen, Kari Matikainen, Jussi Myyrä, Leo Vivolin, Aarne Hakulinen sekä Mauri Eerola.

Käyttösuunnitelmaan kirjattiin ensimmäiseksi toimenpiteeksi isomman laiturin sekä tieyhteyden rakentaminen alueelle. Sitä varten oli jo varattu samalle vuodelle 200 000 mk määräraha. Vaikeuksia kehittämissuunnitelman toteuttamisessa alkoi ilmetä monella tavalla. Paikkaa valvomaan pyrittiin saamaan paikallinen kaksikielinen henkilö, mutta kiinnostuneita ei kuitenkaan löytynyt. Ensimmäiseksi valvojaksi palkattiin hyvinkääläinen Sakari Parkkonen vuoden 1985 alusta. Tieyhteyden rakentaminen ei onnistunut, koska viereisen alueen omistanut naishenkilö ei suostunut maakauppaan tulevasta tiepohjasta, eikä isomman laiturinkaan rakentaminen käynyt ihan kädenkäänteessä. Tien ja isomman laiturin tekoa vastusti osaltaan myös Inkoon kunta eriasteisilla valitusmenettelyillään.

Laituri kuitenkin vihdoin saatiin kaudeksi 1988, mutta tieyhteys Hyvinkään kaupungin osalta jäi haaveeksi jota ei pystytty toteuttamaan. Aluksi kuljetus hyvinkääläisille veneettömille oli viikonloppuisin järjestetty kaupungin kustantamalla venekuljetuksella. Tämä seikka aiheutti kovasti närää eri poliittisissa piireissä. Uuden laiturin myötä kaupunki tarkisti veneilijöiden yöpymismaksua ylöspäin, maksusta tuli alansa Suomen ennätys, yöpyjät laiturista katosivat. Asiaa puitiin moneen otteeseen lehtien palstoilla, vihdoin järki voitti ja päästiin osapuolia tyydyttävään hintatasoon.

Sakari Parkkonen valvoi aluetta kolme kesää, jonka jälkeen alueen valvonnasta sekä myös venekuljetuksista vastasi hyvinkääläinen Hannu Pitkänen loppukaudesta 1987 aina vuoden 1997 loppuun, jolloin Hyvinkään kaupunki teki alueen myyntipäätöksen.

Vuosi 1998 oli Gölisnäsissä hiljainen. Paikka oli suljettu ja myynnissä. Kaupunki korjasi pois kaiken irtaimen omaisuutensa. Paikan satunnaisesta valvonnasta huolehti viereisellä Vantaan kaupungin virkistysalueella vaunuileva Hyvinkään kaupungin palkkalistoilla oleva timpuri Kalevi Niskanen. Muutama kiinnostunut ostajaehdokas kävi kesän aikana paikkaa katsomassa, mutta kauppoja ei syntynyt. Gölisnäsin myyntiä vastustavia yleisönosastokirjoituksia oli lukuisia, nimiä kerättiin adresseihin ja myös jonkinlaisia mielenilmauksia järjestettiin toriaikana Hyvinkään kauppatorilla.

Alueen hallinta oli siirtynyt vuonna 1990 kaupunginkanslialta Hyvinkään liikuntatoimistolle, jonka nimeksi myöhemmin tehtyjen ”fuusioiden” myötä muodostui Hyvinkään kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus, toiminnanjohtajanaan Arja Hyvärinen. Alueen myynnistä vastasi Hyvinkään kaupungin tekninen keskus ja käytännössä sen palkkalistoilla oleva geodeetti Jyrki Mattila. Elokuussa 1998 kävin Arja Hyvärisen luona tiedustelemassa, että missä mennään Gölisnäsin osalta. Hän kertoi, että varteenotettavia ostajaehdokkaita ei ollut ilmaantunut. Tiedustellessani mahdollista seuraavan kesän tilannetta mikäli ostajaa ei ilmaantuisi, hän pyysi ottamaan yhteyttä Jyrki Mattilaan, minkä sitten teinkin. Keskustellessamme Mattilan kanssa tiedustelin kautta rantain mahdollisuutta Hyvinkään pursiseuralle paikan ”pyörittämiseen” kaudeksi –99. Mattila piti ehdotustani kehityskelpoisena, ja tästä alkoi lukuisten palaverien sarja Hannu Ahosen, Jyrki Mattilan ja allekirjoittaneen kesken. Asian eteenpäinvieminen vaati tietysti myös pursiseuran yleisen kokouksen päätöksen, mikä ei ilman soraääniä syntynytkään. Onneksi enemmistö ymmärsi tilaisuuden ainutkertaisuuden ja päästiin allekirjoittamaan isännöintisopimus huhtikuussa –99 yhdeksi kaudeksi.

Nyt tuli kiire, olihan paikka tyhjennetty kaikesta irtaimesta, eikä nurkat muutenkaan olleet parhaassa mahdollisessa kunnossa. Alueella järjestettiin siivoustalkoot, huonekalut, astiat, patjat, petivaatteet hankittiin, kauden saunapuut uitettiin paikalle (autokuormallinen vanhoja trukkilavoja), grillejä muurattiin, kattoja tervattiin, terassit ja vesijohdot korjattiin jne. Hyvinkään kaupunki ei panostanut alueen ehostamiseen ja varustamiseen enää penniäkään vaan kaikki tavarat hankittiin mikä mistäkin. Kesäkuun alussa paikka oli valmis vastaanottamaan ensimmäiset yöpyjät majoitustiloihinsa Hyvinkään pursiseuran isännöimänä.

Kausi sujui odotusten ja laskelmien mukaisesti ja kävijät olivat tyytyväisiä. Epävarmuus jatkuvuudesta kuitenkin kalvoi, olihan paikka edelleenkin myynnissä. Käynnistimme uudelleen neuvottelut Hyvinkään kaupungin kanssa pitempiaikaisen isännöintisopimuksen aikaansaamiseksi. Ehdotuksemme ei saanut kannatusta, sillä alueen ostajaksi oli ilmaantunut potentiaalinen taho, nimeä ei vielä sanottu. Myöhemmin ostajaehdokaskin selvisi: Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry. Kaupat tehtiin vuoden 2000 keväällä ja paikka vaihtoi omistajaa.

Jälleen istuimme Hannu Ahosen kanssa palavereissa, nyt omistajatahoa edusti UV ry:n asiamies Henrik Wickström. Jo neuvottelujen alkuvaiheessa huomasimme että neuvotteluilmapiiri oli meidän kannaltamme huomattavasti parempi kuin Hyvinkään kaupungin kanssa käymissämme neuvotteluissa. Pursiseuralle edullinen isännöintisopimus syntyikin kivuttomasti. Kuljetuksista alueelle vastaisi vielä yhden kauden pursiseura, seuraavana kautena sinne olisi jo tieyhteys, mikä sitten toteutuikin.

Tätä kirjoitettaessa kaksi kautta isännöintiä UV ry:n alaisuudessa on takana ja sopimus kahdeksi seuraavaksi vuodeksi tehty. Alueen kunnossapitoon ja ehostukseen tarvittavan materiaalin toimituksissa ei ole ollut minkäänlaisia hankaluuksia. Hommia alueella riittää. Ensi kaudeksi on tarkoitus rakentaa isompi laituri ”marrasmyrskyn” tuhoaman ns. päämökin laiturin tilalle. Laituri rakennetaan kahdessa vaiheessa. Valmistuttuaan siihen pystyy kiinnittymään n. 15 asuttavaa venettä. Jo pelkästään vierasvenemäärän jatkuva kasvu edellyttää kyseisen hankkeen toteutuksen. Ensi kauden ohjelmassa on myös uuden puuceen pystyttäminen ja rakennusluvat uutta isompaa saunaa varten on vetämässä.

Monen paikalle ensimmäistä kertaa tulleen vierasveneen ihmetyksen aihe on ollut: ”Miten on mahdollista, että jonkun Hyvinkää nimisen sisämaakaupungin pursiseuralla on näin mahtava tukikohta keskellä kauneinta saaristoamme ja vieläpä kaikki palvelut lähietäisyydellä?”

Vaikka alueen hoidossa tarvittava ”materiaalihuolto” onkin toiminut kiitettävästi, ei sovi unohtaa sitä mittavaa työpanosta niiltä seuran jäseniltä, jotka mahdollistavat tämän ainutlaatuisen alueen pysymisen hyvinkääläisten hoidossa ja myös käytössä. Pursiseuran kannalta huomionarvoinen seikka on myös alueen hoidosta saatu suoranainen taloudellinen hyöty. Tulevaisuutta ajatellen suurin kysymysmerkki ehkä lienee talkootyöhön halukkaiden jäsenten lukumäärä. Olisihan se mukava myös jatkossa vastata uusien vierasveneilijöiden kysymykseen vain vienosti hymyillen.

Hyvinkää 20.2.2002
Erkki Nurminen

_______________________________________________________________________________________________

Vuoden 2002 kirjoituksen jälkeen yhteistyö Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen kanssa jatkui vielä lähes 20 vuotta, kunnes vuonna 2022 Uuvi päätti aloittaa Gölisnäsin alueen kehittämistyön. Sen seurauksena Hyvinkään pursiseuran isännöinti alueella päättyi ja Gölisnäsin tulevaisuus on vielä avoinna keväällä 2024.